Naudanlihantuotantoa kahden sukupolven voimin
Haatajan tilalla Tammelassa ollaan uuden äärellä; tilan jatkaja Heidi Haataja on hypännyt mukaan tilan toimintaan vuoden 2024 alussa ja samalla tuotantomuoto vaihtunut välitys-sonnien kasvatuksesta emolehmätuotantoon.
Tilalla kasvatetaan Hereford-rotuista pihvikarjaa; emolehmiä vuonna 2023 valmistuneessa emolehmäpihatossa sekä sonneja tilan vanhemmassa loppukasvattamossa. Tilaa pyöritetään maatalousyhtymänä isän Mika Haatajan ja tyttären Heidi Haatajan voimin. Yhtymä on vaihe sukupolvenvaihdokselle ja tilan on tarkoitus siirtyä Heidille kokonaan muutaman vuoden sisällä.
Sukupolvenvaihdosprosessi on Haatajan tilalla sujunut hyvinkin luontevasti. Kun tilan yrittäjiltä kysyy, mikä sukupolvenvaihdokseen valmistautuessa heidän mielestään on kaikkein tärkeintä, vastaus on selkeä: ”ehdottomasti puhuminen! Me ollaan aina pystytty puhumaan avoimesti ja sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen aloitetiin jo hyvissä ajoin ennen yhtymävaiheeseen siirtymistä.” Myös Heidin sisarukset on otettu keskusteluihin alusta asti mukaan.
Heidi on kiitollinen, että isä on ollut valmis siirtämään vastuuta jatkajalle jo hyvissä ajoin ennen eläkeikäänsä. ”Tilasta luopuminen voi olla luonnollisesti kova paikka ja siihen voi liittyä paljon erilaisia tunteita ja ihan käytännön kysymyksiä. Nyt kun uusia maatalousyrittäjiä tarvitaan, pidän tärkeänä, että nuoret pääsevät toteuttamaan yrittäjyyttään silloin, kun intoa on. Jos sukupolvenvaihdos pitkittyy, saattaa jatkajan elämä olla jo muualla” Heidi kiteyttää.
Myös yhteistyö isän ja tyttären välillä on sujunut hyvin eikä erimielisyyksiä ole kummemmin ollut. Tämä johtunee osaltaan molempien leppoisasta ja rauhallisesta luonteesta. Tilan käytännön töissä vastuut on jaettu kiinnostuksen mukaan: Mika vastaa peltoviljelystä ja konetöistä ja Heidi puolestaan kaikesta tilan karjaan liittyvästä ja paperitöistä. Molemmat kuitenkin osallistuvat tilan kaikkiin töihin tasapuolisesti ja työt suunnitellaan yhdessä yhteisissä palavereissa.
Tuotantomuoto vaihtui sonneista emolehmiin
Emolehmätuotantoon siirtyminen tuli Heidin aloitteesta ja toiveesta. Aiemmin tilalla kasvatettiin sonneja ternistä teuraaksi. Takana on nyt kaksi poikimakautta – valtavasti uuden oppimista, ilon ja surunkin kyyneleitä, mutta ennen kaikkea innostusta uudesta.
”Emolehmätuotanto on mielestäni monimuotoisempaa kuin sonnien kasvatus. Tässä nähdään koko tuotannon elinkaari, vasikan syntymästä vieroitukseen ja loppukasvatusvaiheeseen” Heidi kertoo.
Yksi syy tuotannon siirtymiselle, Heidin kiinnostuksen lisäksi, olikin eläintuotannon omavaraisuus. Nyt kaikki eläinaines saadaan tilan omasta karjasta. Samalla tautiriskit ovat vähentyneet huomattavasti, kun eläinliikennettä ei enää juurikaan ole tilalle päin. Emolehmien myötä myös laiduntavat eläimet ovat palanneet Haatajan tilan maisemaan.
”Täällä on viimeksi laiduntanut lehmiä lähes 30 vuotta sitten, ennen kuin Mika laittoi lypsylehmät pois ja siirtyi sonnien kasvatukseen”.
Tilan pyörittämisen ohella 27-vuotias Heidi opiskelee Agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa ja haaveilee myös jonkinlaisista muista haasteista maatalousyrittäjyyden ohella. ”Uuden sukupolven maatalousyrittäjänä minulla on kova halu kehittää itseäni ja päästä myös vaikuttamaan maatalouden asioihin.” Aiemmin Heidi vietti muutaman vuoden elämästään Lahdessa, opiskellessaan matkailuliiketoiminnan restonomiksi, eikä tilan jatkaminen ole aina ollut itsestäänselvyys, vaikka tilan töissä on oltu mukana pienestä pitäen. ”Muutaman vuoden poissa ollessani kuitenkin tajusin, että tätä minä haluan tehdä”.
Maatalouden yleinen tilanne ja viljelijöihin kohdistuvat paineet toki mietityttävät Heidiä: ”helpommallakin varmaan pääsisi, mutta arvostan tätä työtä niin valtavasti ja haluan olla mukana tuottamassa puhdasta suomalaista ruokaa. Kun minulta kysytään, mitä teen työkseni, vastaan suurella ylpeydellä!” Tilan kehittämisen osalta Heidillä on tavoitteena Hereford-karjan jatkuva jalostaminen, ja haaveena lihan suoramyynti sekä jonkinlaisen tilamyymälän perustaminen.