Monimuotoisuutta peltoon
Ruuantuotanto on nykyään harvalukuisten viljelykasvien varassa. Viljelyssä olevissa lajikkeissa on tapahtunut murros, kun on siirrytty geneettisesti kapeampien lajikkeiden käyttöön. Tilanne on tunnistettu riskinä tulevaisuuden ruokaturvalle. Maatiaiskasvit voivat tarjota mahdollisuuksia vastata niihin ruokaturvaan liittyviin haasteisiin, joita biodiversiteetin kaventuminen ja ilmastonmuutoksen mukana tuomat ääriolot tuovat. Euroopassa on ryhdytty aktiivisemmin edistämään geneettisesti monimuotoisten kasvien lisäämistä viljelyssä. FAO:n mukaan varastosäilytyksen (ex situ) rinnalla on tarpeen työskennellä viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi myös pelloilla.
HAMKin ja Luken kolmivuotisen Monimuotoisuutta peltoon -kehittämishankkeen tavoitteena on vastata tähän haasteeseen Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke aloitettiin kesällä 2021. Hanke keskittyy maatiaisviljojen ja vanhojen kauppalajikkeiden käytön lisäämisen edellytysten rakentamiseen.
Maatiaiskasvit ovat erittäin nopeasti häviämässä ja siksi niiden säilyttämiseksi on rakennettava kansallinen toimintamalli. Suomessa viljojen maatiaislajikkeita on enää erittäin vähän viljelyssä. Geneettisesti monimuotoista vilja-aineistoa on kuitenkin talletettu pohjoismaiseen geenipankkiin NordGeniin poikkeuksellisen paljon Suomesta. Maatiaisviljoista on yli 200 näytettä mikä on 54% Pohjoismaiden kaikista maatiaisviljanäytteistä. Lisäksi säilytyksessä on kymmeniä suomalaisia vanhoja kauppalajikkeita, joiden geneettinen perimä pohjaa maatiaislajikkeisiin.
Geenipankkiaineistojen avulla Suomessa on mahdollisuus viljelyn yksipuoleisuuteen johtavan kehityssuunnan muutokseen. Ottamalla näitä vanhoja lajikkeita uudelleen viljelyyn voidaan lisätä viljelykasvien monimuotoisuutta maatiloilla. HAMK:n johdolla ryhdyttiin vuonna 2017 lisäysviljelemään geenipankkiaineistoa ja viljelyksessä olevia harvinaisia maatiaisviljoja. Kansalaisaktiivisuuteen perustuvaan lisäysviljelijäverkostoon liittyi luomuviljelijöitä ja harrasteviljelijöitä. Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa kehitetään lisäysviljelyverkostoa.
Erikoisraaka-aineina maatiaisviljoilla ja vanhoilla lajikkeilla voi olla taloudellista arvoa elintarvikkeina ja rehuina osana yritysten erikoistumista. Vanhojen lajikkeiden viljelyyn ottaminen vaatii kuitenkin lajikkeiden käyttökelpoisuuden arviointia. Monimuotoisuutta peltoon hankkeen yksi tehtävistä on tehdä maatiaiskantojen ja vanhojen lajikkeiden arviointia niiden viljelyominaisuuksien ja sadon käyttökelpoisuuden näkökulmasta hapanjuurileipomiseen. Hankkeessa järjestetään webinaareja mm. Vuoden jauhot -tapahtuma (17.2.2022).
Monimuotoisuutta peltoon hankesivulta (https://bit.ly/monimuotoisuuttapeltoon) löytyy hankkeen myötä syntyvää tietoa. Laari sivustoon (https://bit.ly/peltolaari) kerätään maatiaisviljojen ja vanhojen kauppalajikkeiden viljelyominaisuuksia, käyttökokemuksia ja vanhaa tutkimustietoa. Lisäysviljelijöillä on oma ohjesivusto (https://bit.ly/lisaysviljely).
Pääkuva:
Myttäälän ruis on vanha harvinaistunut maatiaisrukiin kanta, joka on otettu lisäysviljelyyn.
Kirjoittajat:
Annika Michelson, HAMK Mustiala ja Maarit Heinonen, Luonnonvarakeskus