Pienryhmästä puhtia maidon pitoisuuksien kehittämiseen

Nestemäisten maitotuotteiden kulutuksen lasku, mutta toisaalta muiden ns. kiinteämpien maitotuotteiden (juustot, jogurtit, voi ym.) kulutuksen nousu on johtanut siihen, että meijereille on kannattavampaa ottaa valmiiksi tuhdimpaa maitoa vastaan. Niin sanotusti laihan maidon kuljettaminen ja siitä veden poistaminen lisäarvotuotteiden valmistukseen ei ole ympäristönäkökulmastakaan järkevin vaihtoehto. Myös lehmän hyvinvoinnin kannalta on usein parempi tuottaa vähemmän litroja paremmilla pitoisuuksilla.

Alkuvuodesta 2021 voimaan tullut Valion sopimustuotanto rajoittaa tilakohtaista maitomäärän tuottamista, mutta maidon pitoisuuksiin sillä ei ole vaikutusta. Päinvastoin pitoisuuksia voi ja kannattaa maitotiloilla nostaa. Maidon tuottajahinnassa maksetaan perushinnan lisäksi mm. maidon hygieenisen laadun, vastuullisen tuotannon sekä rasva- ja valkuaispitoisuuden mukaan lisähintaa. Pitoisuuslisää maksetaan kaikissa meijereissä. Oletuksena on, että pitoisuudet vaikuttavat maidon tuottajahintaan jatkossakin, ehkäpä jopa isommalla painoarvolla.

Pitoisuuksien kehittämistä pienryhmällä

Elinvoimainen maatila ELINA II -hankkeessa Hämeessä aloitti marraskuussa 2020 Parempiin pitoisuuksiin -pienryhmä. Kahdeksan maidon pitoisuuksien kehittämisestä kiinnostunutta maitotilaa Hämeen alueelta lähti opiskelemaan uutta, kertaamaan vanhaa sekä hakemaan kokemuksia ja vertaistukea toisilta tuottajilta pitoisuuksien parantamiseen. Pienryhmätoimintaa on perinteisesti toteutettu livetapaamisissa, jolloin yrittäjien välinen avoin keskustelu mm. hyvistä käytännöistä on usein vapautuneempaa. Vallitseva koronatilanne kuitenkin muutti myös pienryhmätoiminnan etätyöskentelyksi, mutta sepä ei ole tämän pienryhmän menoa haitannut!

Ryhmä on ollut hyvin keskusteleva ja aktiivinen etätapaamisista huolimatta. Ryhmässä on käyty läpi mm. rehujen, ruokinnan ja eläinjalostuksen vaikutuksia sekä sukellettu lehmän pötsin syövereistä utareeseen kaivelemaan pitoisuuksien lähtöaineita. Myös pieniä virtuaalimatkoja on tehty ryhmäläisten navettoihin kuvien ja videoiden avulla. Ryhmä on talven aikana edennyt etätapaamisissa siten, että huhtikuussa pidetään viimeinen tapaaminen pitoisuuksien vaikutuksista maitotiliin ja tehdään pientä kustannusjahtia.

Mistä ne maidon pitoisuudet on sitten oikein tehty?

No ainakin laadukkaasta nurmisäilörehusta, ruokinnan optimoinnista, hyvästä eläinaineksesta, lehmän ja sen pötsin olosuhteiden parantamisesta. Näistä asioista on pienryhmän sisällä käyty yksityiskohtaisemmin tietoa ja kokemuksia läpi. Unohtamatta tietenkään maitotilayrittäjän omaa hyvinvointia, jotta hän jaksaa näistä kaikista asioista pitää hyvää huolta.

ELINA II -hankkeen tavoitteena on maatilayritysten kannattavuuden parantaminen lisäämällä johtamisosaamista ja hallitsemalla maatilakokonaisuutta ympäristövaikutuksineen. Parempiin pitoisuuksiin -pienryhmä tarttuu maitotilan kannattavuuteen pitoisuuksien ja sitä kautta tuottajahinnan parantamisella. Positiivinen vaikutus tulee myös ympäristölle, kun tuotettu maitolitra on valmiiksi ravinteikkaampaa ja veden kuljetus vähenee. Lisää Elinvoimainen maatila II -hankkeen tapahtumista löytyy sivulta https://proagria.fi/elina ja mm. vastaava maidon pitoisuuksiin keskittyvä etäpienryhmä https://proagria.fi/sisalto/pienryhmat-7252

Kevätterveisiä kaikille Kasvua Hämeessä blogin lukijoille ja Parempia pitoisuuksia maitotiloille toivottaen,

Jenni Kivinen
Ruokinnan asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi