Hämäläisiä ruokainnovaatioita etsimässä

Millainen voisi olla uusi innovatiivinen ruoka tai raaka-aine julkisen puolen ammattikeittiöille Hämeessä? Osittain tästä pohdinnasta ja kentältä tulleesta toiveesta lähdimme järjestämään Hämäläistä ruokaa suurkeittiöille -tilaisuutta. Keskusteleva tilaisuus keräsikin mukavasti osallistujia Vanajanparvelle Hämeenlinnaan syyskuun loppupuolella.

MTK Hämeen projektipäällikkö Karita Toivanen Kestävää kasvua ja elinvoimaa julkisista hankinnoista -hankkeesta on osallistunut vuosien varrella useampaan webinaariin, joissa on kaivattu uusia, innovatiivisia ruokatuotteita kotimaisista raaka-aineista nimenomaan suurkeittiöille.  Myös kasvisproteiinituotteita on markkinoilla vielä melko vähän. Tästä lähti ajatus etsintäkuuluttaa hämäläisiä ruokainnovaatiota, ja lisätä samalla keskustelua sekä uutta yhteistyötä niin ruuantuottajien kuin jatkojalostajien, elintarvikeyrittäjien ja hankintayksiköiden välille.

Etsintäkuulutukseen saatiin kaksi ilmiantoa, Viking Maltin Sprau ja Foodfarmin hamppuproteiinikonsentraatti 65. Ja hyvät ilmiannot saatiinkin!

Foodfarmilta Satu Pura esitteli tilaisuudessa öljyhamppua, joka tekee nyt uutta tulemistaan. Öljyhampun hienous on sen monipuolisuudessa, ympäristöystävällisyydessä ja gluteenittomuudessa. Foodfarm on kehittänyt öljyhampusta myös uuden innovatiivisen hamppuproteiinikonsentraatti 65-tuotteen, joka soveltuisi loistavasti myös suurkeittiöiden käyttöön. Siitä voidaan käyttää leivontaan ja  kasvipohjaisiin meijerituotteisiinkin ja tuote ei sisällä allergeeneja eli on helppo käyttää erityisruokavalioissa. Hamppuproteiinikonsentraatti 65 sopii pyöryköihin, smoothieihin, välipalapatukoihin, pihveihin, murekkeisiin jne. Hamppua lisäämällä pystytään parantamaan monien kasvipohjaisten ja hybridituotteiden ravinto-ominaisuuksia, makua ja rakennetta.

Toisena uutuustuotteena Hämeestä löytyi Viking Maltin idätetty härkäpapu eli Sprau, jota tilaisuudessa esitteli Marjut Lamminaho. Sprau valmistetaan kotimaisesta härkäpavusta, koska Suomessa kasvaneessa pavussa on paras maku tähän tuotteeseen. Spraussa ei ole sitkoa, mutta tuote on maultaan miellyttävä ja siksi sitä ei tarvitse esimerkiksi laimentaa vehnäjauholla, jotta saataisiin härkäpapuun usein liitetty epämiellyttävä maku piilotettua. Idätettyä härkäpapua Viking Malt myy tällä hetkellä enimmäkseen elintarviketeollisuudelle raaka-aineeksi. Viking Maltia kiinnostaa aidosti yhteistyö suurkeittiöiden kanssa ja he kyselivätkin alan ammattilaisten terveisiä teollisuuden suuntaan.

 

Hämäläistä ruokatarjontaa tilaisuudessa esittelivät myös Ojamäen perunatila Lammilta, Kinnarin tila Hollolasta ja Hakolan luomumarjatila Janakkalasta. Ojamäen tilan Maarit Ojamäki kertoi heiltä saatavan kuorittua annos- ja soseperunaa sekä perunaa kuutioina, suikaleina ja viipaleina. Tilan tuotteille järjestyy logistiikka luontevasti Lahden ja Hämeenlinnan suuntiin. Ojamäen tilalla tehdään myös yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa niin, että lapset pääsevät näkemään mistä peruna tulee ja kuinka se kasvaa.

Kinnarin tilan Terhi Kinnari muistutti puheenvuorossaan kuinka ruokakasvatus lähtee asenteista jo ihan päiväkodeista lähtien. Lisäksi isot julkisen sektorin toimijat voisivat hyödyntää omassa brändin rakennuksessa pieniäkin toimijoita ja käyttää esimerkiksi ruokalinjastolla hyväksi pienten toimijoiden brändiä tyylillä perunat tulevat Ojamäen tilalta Lammilta ja kaurapuuro on valmistettu Kinnarin tilan höyryttämättömistä kaurahiutaleista. Terhi antoi myös vinkin, kuinka esimerkiksi liian löysän hernekeiton voi keittää ”kokoon” lisäämällä keittoon hieman kaurahiutaleita. Kaurasuurimot ovat myös hyvä kotimainen riisin korvaaja, sillä on sama kypsennysaika ja hiilijalanjälki on pienempi.

Outi Hakola kertoi kuinka Hakolan marjatilan valmiit reseptit ovat testattu armottoman kovalla arvosteluraadilla eli perheen omilla viidellä lapsella. Heidän reseptiikkansa on siis varmasti lapsille maistuvaa. Maisteltavaksi Outi oli tuonut muun muassa erilaisia valmistamiaan siirappeja kuusenkerkästä ja voikukasta. Hakolasta saa kesäisin tuoremarjoja ja käytännössä lähes koko Hämeen luomuvadelman tuotanto tulee heidän tilaltaan. Hakolan makoisien marjamehujen valmistuksen sivutuotteena syntyvät marjajauheet ovat helppoja käytettäviä esimerkiksi leivonnassa.

Hämäläistä ruokaa suurkeittiöille -tilaisuudesta ei varmastikaan kukaan lähtenyt tyhjin vatsoin kotimatkalle muutaman tunnin tilaisuuden jälkeen, koska maisteltavana oli niin paljon erilaisia herkkuja kaikilta toimijoilta. Kotimatkalle lähdettiin iloisen puheensorinan saatellessa, joten moni saattoi jälleen todeta tunnetun mainoksen tapaan: ”hyvä ruoka, parempi mieli”.

Herkulliset reseptit ja mainioiden tuotteiden tarkemmat tiedot toimitettiin tietenkin osallistujille kiitosten kera tilaisuuden jälkeen. On ollut mukavaa kuulla kuinka yhteistyö on lähtenyt viriämään osallistujien kesken myös tilaisuuden jälkeen. Eräässä kunnassa on  järjestetty hankintatreffit lähiruoan ympärille, jossa paikalliset maatalousyrittäjät ja kunnan ruokapalveluihmiset ovat yhdessä miettineet yhteistyön mahdollisuuksia ja tutustuneet toisiinsa.