Haatajan tilalla Tammelassa kasvatetaan Hereford-rotuista emolehmäkarjaa. Tuotantoa pyöritetään maatalousyhtymänä kahden sukupolven; isän Mikan ja tyttären Heidin voimin. Yhtymä on vaihe sukupolvenvaihdokselle, jossa tilan on tarkoitus siirtyä Heidille muutaman vuoden sisällä.
Kalliomäen maatilan yrittäjät Salla ja Ville Niemi ovat sisaruksia ja he ovat ihan uuden äärellä. Heidän uudessa kylmäpihatossaan kirmaavat ensimmäiset Wangus-vasikat. Wangus-karjan lihasta haetaan lisäarvoa tilan lihantuotantoon.
Suomalaisilla maatiaiskanoilla on ollut oma säilytysohjelma vuodesta 1998. Säilytysohjelman tavoitteena on monimuotoisuuden vaaliminen ja maatiaiskanakantojen rotupuhtauden ylläpito. Maatiaiskanakantojen säilyttäjiä koskee säilytysohjelman velvollisuudet, joiden noudattamista muun muassa asikkalalainen Ada Heinonen pitää tärkeänä kanakantojen säilyvyyden ja tulevaisuuden kannalta.
Marja Oesch, 25-vuotias maanviljelijä, työskentelee kotitilallaan Hausjärvellä. Hän innostui jatkamaan vanhempiensa jalanjäljissä, kun sai tehdä jalanjäljistä omansanäköiset: Marja aloitti tilalla regenaratiivisen eli uudistavan viljelyn.
FoodFarm perustettiin viime vuonna myyntiorganisaatioksi suomalaiselle elintarvike- ja öljyhampulle, jolle on laajaa kansallista ja kansainvälistä kysyntää ennen ensimmäisen sadon valmistumistakaan. FoodFarmille hamppua tuottava Trans Farm on tätä ennen kasvattanut hampunsiemeniä viljelemistä varten Suomen ja maailman markkinoille noin kymmenen vuoden ajan, mutta nyt hamppua alettiin viljellä ja markkinoida myös elintarvikkeiden raaka-aineeksi.
Lammilla Kääriäisen perhe pitää maan vanhinta sahtipanimoa. Ensimmäinen sahtierä valmistui 75 litran saavissa, seuraava 200-litraisessa kuurnassa ja uusin kuurna on 2000-litrainen, käsinkoristeltu Tammelan osuusmeijerin entinen hapatetankki, joka on mainittu myös Guinnesin ennätystenkirjassa.
Kattilassa porisee juustomassa. Emäntä valmistaa grillijuustoa. Isäntä istuu tietokoneen ääressä ja opiskelee, meneillään on Valion koulutus hiilijalanjäljen pienentämisestä. Tällainen on nykyaikainen työpäivä Perttulan tilalla. Todennäköisesti toisenlaista oli 1950-luvulla, kun tilalle rakennettiin navetta.
Kinnarin tilalla Hollolassa on viljelty eri viljalajeja vuodesta 1667. Niin tehdään yhä, 14 sukupolvea myöhemmin. Isoja ja rohkeita muutoksia on kuitenkin tehty matkan varrella vuosisadasta toiseen, viimeisimpänä keskittyminen kauraan. Maaliskuussa Kinnarin tilalla alkaa pyöriä isäntä-Teemun suunnittelema uusi kauramylly.
Hikiän tuottaa ja myy maailmalle puhtainta ja korkealuokkaisinta hunajaa ja propolista. Liiketoiminta keskittyy tällä hetkellä pääasiassa Aasiaan sekä Keski- ja Kauko-Itään, mutta tavoitteena tulevaisuudessa on laajentaa myyntiä myös Eurooppaan. Pelkkää bisnestä hunajan tuottaminen ei kuitenkaan ole. Yrityksellä on vahvat arvot ja tavoitteet mehiläisten ja luonnon pelastamisessa.