Hämäläispäättäjiä koolla ruokasektorin ympärillä
Tuuloksen Kapakanmäelle kokoontui ryhmä hämäläispäättäjiä kuuntelemaan terveisiämme alueen maataloudesta ja suomalaisesta ruoantuotannosta lokakuisena maanantaina. Päättäjiä oli mukana koko Hämeen alueelta Ypäjältä Sysmään ja siitä välistäkin. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös lahtelainen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Keskustelu oli vilkasta niin kuin pitääkin. Akuutti kustannuskriisi maatiloilla vaatii ratkaisuja, jotta ruokaa pystytään tuottamaan Suomessa vielä tulevaisuudessakin.
Tilaisuudessa toiminnanjohtaja Päivi Rönni alusti aihetta kertomalla maatalouden aluetaloudellisesta merkityksestä koko Hämeen alueella. Hämeessä on tällä hetkellä noin 3400 maatilaa, joista yli kaksi kolmasosaa harjoittaa päätuotantonaan kasvinviljelyä. Silti tilojen tulovirroista kotieläintuotannon osuus on vielä yli puolet. Maatilojen lopettamistahti hieman hiipui edellisestä vuodesta. Koko elintarvikeketju työllisti vuonna 2020 Hämeessä 14 094 henkilöä ja teki liikevaihtoa yhteensä 3,6 miljardia euroa. Elintarvikeketjun työpaikat jakautuvat suhteellisen tasaisesti alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravitsemuspalveluiden kesken.
Tulevaisuus on nuorien varassa ja sitä se on myös alkutuotannossa. Maaseutunuorten terveisiä tilaisuuteen toivat yrittäjät Satu Mäkelä, Janne Karkkula ja Susanna Valtonen. Nuoret puhuivat lähes yhdestä suusta kuinka tulevaisuus ei juuri nyt näytä tilatasolla ruusuiselta. Eläintiloilla tuotannon mukauttaminen muuttuvien kustannusten kasvaessa ei ole samalla tavalla mahdollista kuin muussa yritystoiminnassa. Eläimet on ruokittava joka päivä, vaikka rehukustannukset nousevat muiden kustannusten kanssa samassa tahdissa. Samanaikaisesti tulopuoli ei pysy kustannusnousun tahdissa. Lisäksi tuotiin esiin kuinka hitaasti tuotantoa pystytään maataloudessa käynnistämään uudestaan, jos se kerran päästetään notkahtamaan. Nuoret yrittäjät löivät myös tiskiin konkreettisia talouslukuja, jotka kertoivat karua kieltään tämänhetkisestä kassavirta- ja kannattavuustilanteesta.
Ministeri Ville Skinnari toi esiin kuinka alalla kuin alalla pitää tehdä nyt runsasta yhteistyötä eikä juuttua omiin poteroihinsa, jotta selviämme tulevista ajoista, varsinkin tulevasta talvesta. Ministeri muistutti myös kuntapäättäjiä ja virkamiehiä siitä, että he ovat paljon vartijoina ja heillä on myös valta, jota tulee nyt käyttää oikein. Suomalaisen ruokaviennin jalostusarvoa pitäisi ministerin mukaan saada nostettua ja paketoitua paremmin. Tuontia ei myöskään kannata pelätä, koska se myös jalostaa kilpailua kotimarkkinoilla. Ministeri lupasi viedä viestiä valtioneuvostoon ministerikollegoilleen mm. tukimaksatusaikataulujen muutoksista.
Transfarm Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Leppälä käytti kommenttipuheenvuoron ja kertoi omista kymmenien vuosien kokemuksistaan kuminan viennistä maailmalle. Suomalaiselle kuminalla on kysyntää Yhdysvalloissakin, jossa sitä käytetään raaka-aineena elintarviketeollisuudessa. Leppälä kertoi myös ViljaTavastian toiminnasta ja kehittymisestä vakiintuneeksi viljelijälähtöiseksi toimijaksi viljamarkkinoilla.
Julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa paikallistalouteen merkittävästi. Kuntalautaselle valitulla kotimaisella raaka-aineella kunnat ja valtio osoittavat vastuullisuuttaan, jota kaikki arvostavat. Vastuullisuutta vaaditaan etenkin nyt, kun tuotantokustannusten nousu kurittaa alkutuotantoa ja teollisuutta. Hankintasopimuksia tulisi avata ja mahdollisuuksien mukaan neuvotella hintoja uusiksi.
Heidi Siivonen MTK ry:stä kehotti tutustumaan uuteen Hanki hyvää -hankintaoppaaseen, josta saa käytännön vinkkejä ruokapalvelusektorin julkisiin hankintoihin. Heidi kannusti myös avoimeen keskusteluun paikallisten maatalousyrittäjien kanssa liittyen ruokahankintoihin. Lopuksi MTK Hämeen Karita Toivanen kertoi käynnissä olevasta Kestävää kasvua ja elinvoimaa julkisista hankinnoista -kehityshankkeesta, jossa on tavoitteena mm. luoda hyvin käytännönläheinen työkalu julkisten hankintojen johtamiseen kunnissa.
Lämmin kiitos kaikille aamupäiväämme osallistuneille. Ruoka on meidän kaikkien yhteinen asia.