Päijät-Hämeen ruokasektorin tulevaisuusseminaarissa 13.8.2020 etsittiin eväitä tulevaan. Seminaarissa puhuttiin ruokasektorin haasteista ja poluista kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa, EU:n tulevan maatalouspolitiikan suunnasta, Lahden kaupungin ympäristöohjelmasta ja alueen toimijoiden tulevaisuuskuvista.
Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeen laseeraama hiiliviljely on rantautunut myös Hämeen pelloille. Terminä hiiliviljely on uusi, mutta ajatuksena hiilen lisääminen maahan pellon sadontuoton parantamiseksi on vanha juttu. Uutena asiana ilmastonmuutoksen uhan edessä on herännyt ajatus, että hiilen sidonta ilmasta viljelymaahan voisi olla myös osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Suomalaiset haluavat ilmastotoimia. Molemmissa hämäläismaakunnissa on nyt käynnissä ilmastotyö. Ruoka on osa kokonaisuutta. Mitä jos Kanta- ja Päijät-Hämeessä julistauduttaisiin hiilineutraaliksi maidon ja lihan kulutus puolittamalla? Pystyykö hämäläinen ruokajärjestelmä vastaamaan isoihin ruokavaliomuutoksiin? Ei pysty, ainakaan heti, vaikka maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa panostetaan nyt paljon hiiliviljelyyn, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen. Yhteistyöllä tässäkin päästään tuloksiin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa ruuantuotannon olosuhteisiin myös Suomessa. Miten maatalous voi sopeutua muutoksiin ja etsiä uusia ratkaisuja esimerkiksi sään
ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin?
Hämeenlinnassa keskusteltiin eilen Erätauko -dialogissa ruuan ilmastovaikutuksista. Tavoitteena oli lisätä yhteistä ymmärrystä julkisuudessa usein yksipuoliselta näyttävään ruuantuottamisen ja -kuluttamisen ilmastokeskusteluun. Ratkaisuksi ei tällä kertaa tarjottu kotieläintuotannon lopettamista ja vegaaniruokavalioon siirtymistä. Näkökulmat, tarpeet ja toiveet olivat paljon monimuotoisempia.