Erätauko -dialogi ruoan ilmastovaikutuksista
Keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista on Hämeessä rakentavaa, ei repivää
Hämeenlinnassa keskusteltiin eilen Erätauko -dialogissa ruuan ilmastovaikutuksista. Paikalla oli noin parikymmentä asiasta kiinnostunutta, tavallisia kuluttajia, viljelijöitä, paikallispoliitikkoja ja kestävän kehityksen opiskelijoita. Tavoitteena oli lisätä yhteistä ymmärrystä julkisuudessa usein yksipuoliselta näyttävään ruuantuottamisen ja -kuluttamisen ilmastokeskusteluun. Ratkaisuksi ei tällä kertaa tarjottu kotieläintuotannon lopettamista ja vegaaniruokavalioon siirtymistä. Näkökulmat, tarpeet ja toiveet olivat paljon monimuotoisempia.
Hurraa hämäläiset! Meillä ruoka- ja ilmastokeskustelu on rakentavaa. Yhteisenä huolenaiheena olivat mm. ruokahävikki, ruuan riittävyys, sään ääriolosuhteiden vaihtelut ja niiden merkitys viljelylle. Huolestuneita oltiin siitä, että ruokaan liittyvä keskustelu on julkisuudessa muuttunut niin arvolatautuneeksi. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että jokaisen suomalaisen olisi syytä muuttaa ruokavaliotaan kestävämpään suuntaan. Paikalle tulleet lihantuottajat kokivat, että suositus lihansyönnin vähentämisestä on oikea. Syödään mieluummin vähemmän, mutta parempaa.
Kotieläintuotannolla on Suomen olosuhteissa tärkeä tehtävä hiiltä sitovan nurmiviljelyn ja ravinnehuollon takia. Jos Suomen pellot tuottaisivat yksinomaan viljaa ja kasviproteenia, mistä saataisiin niiden tuottamiseen tarvittavat ravinteet.
Kuluttajat kaipaavat kestävien ruokavalintojensa tueksi lisää tietoa. Mitä enemmän ilmastotietoisuus lisääntyy, sitä todennäköisemmin kuluttajat olisivat myös halukkaita ostamaan ympäristöystävällisisiä tuotteita. Kaupalta toivottiin vastuullista viestintää. Voisiko tulevaisuudessa omaa ostokäyttäytymistään seurata jopa tuotetasolla niin, että oman kulutuksen hiilijalanjälki olisi nähtävissä ostoskuitista tai kaupan asiakasjärjestelmistä?
Keskustelussa nousi myös esiin se, että ruuantuottajien ja kuluttajien yhteydenpitoa pitäisi lisätä. Mitä etäämmälle maataloudesta kuluttajat joutuvat, sitä vähemmän tiedetään ruuantuotannosta. Lapsille ja nuorille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia nähdä ja kokea mistä ruoka tulee ja miten se tuotetaan.
Evästystä sai myös Hämeenlinnan kaupunki tekeillä olevaan ympäristö- ja ilmastostrategiatyöhönsä. Tavoitteen asetteluun toivottiin lisää kunnianhimoa ja ympäröivän maaseudun huomioon ottamista. Maanviljelijä voi ruuan lisäksi tarjota ratkaisuja myös energiantuotantoon.
Viljelijöille tarjottiin keskustelussa ilmastosankarin viittaa. Myös he itse ovat hyvin kiinnostuneita ratkomaan ilmasto-ongelmaa. Hiilensidonta on viljelijälle mahdollisuus, josta kuitenkin tarvitaan vielä paljon lisää tutkimustietoa. Tukipolitiikkaa on muutettava, mutta ratkaisujen toivottiin perustuvan tutkittuun tietoon.
Hämeenlinnan Wetterillä eilen 29.1. järjestetty ruuan ilmastovaikutuksia koskeva keskustelu liittyi Sitran koordinoimaan Erätauko-päivään. Samana päivänä järjestettiin ympäri Suomen valtava määrä keskusteluja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Hämeenlinnassa paneuduttiin ruokaan, jonka osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on noin viidennes. Keskustelun alussa oli paneeli, jossa olivat mukana ruuan ympäristövaikutusten tutkija Merja Saarinen Lukesta, kaksi hämeenlinnalaista maataloustuottajaa Johanna Heinonen ja Olli Cavén, Osuuskauppa Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä, Hämeen Ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen opiskelija Mika Sand sekä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio. Paneelin vetäjinä toimivat ohjelmapäällikkö Päivi Rönni ja aluepäällikkö Kari Aikio MTK Hämeestä. Tilaisuuden järjestivät MTK Häme sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti -hanke.