Askelmerkkejä hämäläisen ruokasektorin kehittämiselle
Mikä globaalissa, suomalaisessa ja hämäläisessä ruokajärjestelmässä muuttuu ja miten siihen pitäisi reagoida seuraavan 10 ja 20 vuoden aikana? Mitä maatalouden pitäisi tuottaa vuonna 2030? Ja vielä: mitä muutoksia tapahtuu tulevien seitsemän vuoden aikana, kun toteutamme seuraavan EU:n rahoituskauden maatalous- ja maaseutupolitiikkaa? Ennakoida pitäisi, mutta maailma ympärillämme muuttuu yhä vaikeammin ennustettavaksi. Silti on pakko yrittää, koska
- ruoka pitää nälän loitolla
- maatalouden kvartaali on pitempi kuin kolme kuukautta
- ruokatuotannolla on iso aluetaloudellinen merkitys
- ruuan tuottamisella ja kuluttamisella on paljon tekemistä myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin, terveyden, ympäristön, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kanssa
Siis yritetään! Olemme toteuttaneet nyt kaksi seitsemänvuotiskautta Kanta- ja Päijät-Hämeessä yhteistä maa- ja elintarviketalouden kehittämisohjelmaa EU:n maaseuturahoituksen tuella. Vuonna 2007 asetimme tavoitteeksi maatalouden kilpailukyvyn ja bruttotulojen kasvun suhteessa muihin maakuntiin sekä ruokasektorin alueellisen näkyvyyden ja kehittäjien yhteistyön parantumisen.
Seuraavalle ohjelmakaudelle lähdettiin osittain uusista lähtökohdista. Alueellinen merkitys oli tunnistettu, maatilojen investointitahti oli lähtenyt kasvuun ja yhteistyö kehittämisessä oli tiiviimpää kuin aiemmin. Silti edelleen alkutuotannon kannattavuus oli heikkoa ja kilpailukyvyn parantamiseen haluttiin panostaa myös uudessa strategiassa. Kehittämisessä huomioitiin paremmin erilaiset toimet pitkälle ja lyhyelle ruokaketjulle. Lähiruoka-ajattelu oli lisännyt paikallisen ruuantuotannon arvostusta. Kestävyys tuli kasvun rinnalle. Luomu noteerattiin strategiassa paremmin kuin aikaisemmin. Vuorovaikutusta kuluttajarajapinnassa haluttiin lisää. Yhteistyötä ketjun toimijoiden ja kehittäjien välillä haluttiin tiivistää.
Missä sitten ollaan nyt? Edelleen on ongelmia maatalouden kannattavuuden kanssa ja ruokasektorin kilpailukykyä pitää kehittää. Haasteita on myös kestävyyden ja kasvun toteuttamisessa. Maatalouden investointitahti on hiipumassa. Ilmastoasiat ovat painottuneet keskusteluissa tulevaisuuden ruokatuotannosta. Biodiversiteetti puhuttaa vielä vähemmän, mutta on nousemassa yhä tärkeämpään rooliin. Lähi- ja luomuruuan tuotanto ja kysyntä ovat nosteessa. Ruokavienti on noussut vihdoinkin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys on ymmärretty paremmin kuin vielä vuosia sitten. Aluetaloudellinen merkitys on tunnustettu.
PTT:n ja Luken CAPMAP-hanke julkisti tällä viikolla maatalousvision vuodelle 2050. Tavoitteena on kestävä, kehittyvä, kannattava ja kilpailukykyinen maatalous. Huomasin, että omista muistiinpanoistani löytyi samanlainen K-kirjaimilla alkavien sanojen lista, kun suunnittelin elokuun puolessa välissä toteutettua Päijät-Hämeen ruokasektorin tulevaisuusseminaaria. Oma K-listani näytti seuraavalta: kannattavuus, kilpailukyky, kulutuskysyntä, kestävyys, keskustelu, kuuntelu, kannustus ja kunnioitus. Deja vu! En ollut siis ihan hakoteillä. Erityisen innoissani olin siitä, että CAPMAP-hankkeessa muutosta tarkastellaan uudella tavalla. Kun samanaikaisesti sekä toimintaympäristössä, toiminnan ohjausjärjestelmässä (esim. tukipolitiikassa) että itse toiminnoissa tapahtuu muutoksia, on tärkeää ymmärtää, että yhtä tekijää muuttamalla ei vielä aikaansaada isoja vaikutuksia. Tätä kutsutaan systeemiajatteluksi. Ehkä tässä on meidän hämäläisten uudelle, alueelliselle ruokastrategialle hyvä lähtöasetelma. Polkuja kohti kestävää ruokajärjestelmää on useita eikä niiden tarvitse olla vaihtoehtoisia ja toisiaan poissulkevia. Monimuotoisuus on rikkaus ja sitä meidän pitäisi vaalia.
Hämeen alueellinen ruokastrategiatyö on jo polkaistu käyntiin. Päijät-Hämeen ruokasektorin tulevaisuusseminaaria seuraa aikaisempien työpajojen havaintojen ja tulosten läpikäyntiä, nykytilanteen arviointia, eri toimijoiden haastatteluja ja näiden pohjalta laadittujen tulevaisuuspolkujen sparrausta. Lokakuun lopussa järjestetään Kanta-Hämeen ruokasektorin tulevaisuusseminaari ja Hämeen ELY-keskuksen Älykäs maaseutu -työpaja. Vuoden loppua kohti mentäessä tehdään toivottavasti jo toimenpide-ehdotuksia. Mukaan tarvitaan meitä kaikkia, joita tulevaisuuden #Hämeruoka kiinnostaa!
Päivi Rönni
Ohjelmapäällikkö
MTK Häme ry
Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä