Kotieläintiloilla on tulevan kesän rehuntuotanto jo hyvässä vauhdissa. Nurmilohkoilla kierrellään ahkerasti ja seurataan mitä jälleen haastava talvi on tehnyt. Täydennystarvikkeet on tilattu ja saapuneet tilalle. Koneet on huollettu ja viimeisetkin lannoitteet alkavat olla kaikilla tiloilla. Syväjuuriset nurmikasvit ja valkuaiskasvit ajatuksissa kohti kotimaisuuden nostoa itse kukin!
Niin meillä kuin muillakin maatiloilla pyritään tällä hetkellä turvaamaan omaa tuotantoa ja seuraavaa kasvukautta. Hankitaan tuotantopanoksia, selvitetään lomituskuvioita ja yritetään pysyä terveenä, jottei kohta alkava kylvökausi vaarannu. Näin kertoo Susanna Valtonen, nuori ruuantuottaja Hämeestä.
Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetussa kehittämistyössä haluttiin lisätä kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöä Salpauksen opiskelijaravintoloissa. Kehittämistyö oli osa Inno-Ruoka-hankketta, joka kuului Kasvua Hämeessä-hankeperheeseen. Kehittämistyön tuloksena syntyi ruokaohjeita, joissa osa naudanlihasta korvattiin kotimaisella luomuherneellä ja -härkäpavulla.
Mitä kaikkea kuului Ruokaviesti -hankkeen vuoteen 2019. Mitä on tehty, miten onnistuttu ja minkälaisia vaikutuksia aikaan saatu? Lue lisää hankkeen tekemisistä, tilaisuuksista, tapahtumista ja muista vuoden 2019 kuulumisista Kasvua Hämeessä -blogista.
Luomussa vara parempi- hankkeen ensimmäistä toimintavuotta paketoidaan parhaillaan. Hankkeessa pääpaino oli tänä vuonna Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan luomutuotannon koetoiminnan käynnistämisessä ja erilaisten kokeiluiden tekemisessä.
Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeen laseeraama hiiliviljely on rantautunut myös Hämeen pelloille. Terminä hiiliviljely on uusi, mutta ajatuksena hiilen lisääminen maahan pellon sadontuoton parantamiseksi on vanha juttu. Uutena asiana ilmastonmuutoksen uhan edessä on herännyt ajatus, että hiilen sidonta ilmasta viljelymaahan voisi olla myös osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ruokamatkailu on globaalisti yksi matkailun eniten kasvavista trendeistä ja sen kehittämistyöhön panostetaan nyt niin maailmanlaajuisesti kuin meillä Suomessa. Miksi ruokamatkailuun kannattaa panostaa juuri nyt myös meillä Hämeessä ja mitä voimme yhdessä tehdä?
