Mustialan luomuvuosi onnistui

Luomussa vara parempi- hankkeen ensimmäistä toimintavuotta paketoidaan parhaillaan. Hankkeessa pääpaino oli tänä vuonna Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan luomutuotannon koetoiminnan käynnistämisessä ja erilaisten kokeiluiden tekemisessä. Keskiössä olivat erilaiset nurmiseokset, seosviljely, laidun ja lajike- ja lannoituskokeet. Lisäksi digitaalisuutta hyödynnettiin havaintojen teossa. Luomuruuan käytön edistämiseksi hanke oli mukana lukuisissa tapahtumissa ja tuotekehitystä tehtiin yritysyhteistyössä.

Taloudellinen tulos Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilla

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla on viljelty kaksi kasvukautta luomuviljelyn vaatimusten mukaisesti. Luomuviljelyn tulokset ovat tähän mennessä yllättäneet positiivisesti. Kasvinviljelyn taloudellinen tulos on ollut parempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Ero on ollut luomun hyväksi noin 200 euroa hehtaaria kohden. Parempaa taloudellista tulosta selittää ostolannoite- ja kasvinsuojelukustannusten poisjääminen sekä luonnonmukaisen tuotannon tuki. Ensi vuonna on kotieläimet ovat myös luomussa, jolloin luomun vaikutusta talouteen voidaan analysoida koko maatilan näkökulmasta.

Vuodet ovat olleet hyvin erilaiset, samoin lohkokohtaiset erot ovat olleet suuria. Tänä vuonna viljojen osalta päästiin lähelle tavoitteeksi asetettua 4000 kg keskisatoa. Lohkokohtaiset sadot vaihtelivat 2300 kilosta 6100 kiloon hehtaarilta (Taulukko 1.). Satotasoa verotti pääasiassa vesitalousongelmat. Viljojen kasvua ja rikkakasvitilanteen suotuisaa kehitystä edesauttoi kosteus- ja lämpötaloudeltaan hyvä kevät.  Sateinen alkukesä vaikeutti rikkakasviäestyksiä, viivästytti maissin ja nurmien kylvöä sekä suunniteltuja hivenlannoituksia. Heinäkuun alun kuivuus ja kylmyys vähensivät erityisesti nurmien ja härkäpavun satoa. Luomuviljelyssä tärkeät typensitojakasvit, apila ja sinimailanen menestyivät kuitenkin hyvin. Syksyä kohti mentäessä sateiset jaksot pidentyivät, mikä aiheutti korjuun viivästymistä ja laadun alenemista.  Etenkin maissin sato jäi odotettua alhaisemmaksi, koska pakkasyö keskeytti hyvässä kasvussa olleen kasvuston kehityksen.

 

Taulukko 1. Satomäärät ja viljelyalat vuosina 2017-2018.

Talousviljelyn ohella Mustialassa tehdään käytännön koetoimintaa, jossa etsitään luomuviljelyyn soveltuvia menetelmiä. Koe- ja kokeilutoiminta toteutettiin osana Luomussa vara parempi–hanketta yhteistyössä Luken, ProAgrian ja ammattialan yritysten kanssa. Yhtenä tutkimuskohteena on luomuviljelyyn soveltuvat lajikkeet- ja lajikeseokset. Kokeissa oli mukana uutuuksia, yleisesti viljeltyjä lajikkeita sekä maatiaisia. Merkittäviä menestystekijöitä ovat esim. varjostavuus, taudinkestävyys, ravinteiden hyväksikäyttökyky. Esimerkiksi pitkä kasvuaika voi entisestään venyä, koska orgaanisia ravinteita käytettäessä kasvuaika pitenee. Varsinaiset koetulokset esitellään 3. joulukuuta pidettävässä webinaarissa.

Nurmi kuuluu olennaisena osana luomutilan viljelykiertoon ja tilakohtaisesti suunnitellut seokset ovat tärkeitä myös laitumissa ja rehuntuotantonurmissa. Kesän tutkimuskohteita olivat nurmiseosten lisäksi yrttilisä, nurmien perustaminen rukiiseen ja laiduntaminen rotaatiolaidunnuksena. Rotaatiolaidunnuksessa laidunta vaihdetaan päivittäin, jolloin nurmen kasvuvauhti pysyy hyvänä. Yllätykseksi kuumina päivänä lehmät pysyivät mieluummin sisällä navetassa. Ensi vuonna saatetaankin kokeilla yöllä laiduntamisesta. Rukiiseen perustamisen tavoitteena saada uusittavat lohkot nopeasti käyttöön. Yrttien avulla tavoiteltiin terveysvaikutuksia sekä rehun kivennäis- ja hivenainepitoisuuksien nousua.

Edellisten lisäksi tehtiin viljan luomulannoitus- ja rikkakasvikokeita. Perättäisinä vuosina samalla lohkolla toteutettu rikkakasvikoe osoitti, että ratkaisevin tekijä rikkojen kehittymisessä on kylvöjen jälkeinen sää. Vaikka rikkoja näkyy pellossa, niiden määrä ei vaikuttanut satoon. Härkäpavun viereen perustettiin kapea kesän mittaan kukkiva pölytyskaista, jossa oli pölyttäjille mieluisia kasveja, kuten hunajakukkaa ja apiloita. Perunan viljelykokeessa testattiin kaupallisia luomulannoitteita perunan nykyaikaisilla ja maatiaislajikkeilla.

Tämän vuoden tuloksia esiteltiin Kasvukauden tulokset –seminaarissa. Osallistujien yhteinen käsitys oli, että luomututkimusta tarvitaan lisää, ja uusia tutkimusideoita tulikin runsaasti. Luomutuotannossa tehtäviä päätöksiä ei voi perustaa tavanomaisessa viljelyssä tehtyihin tutkimuksiin. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila tarjoaa hyvät puitteet kokeiluiden tekemisen osana talousviljelyä. Kokeiden tuloksiin voi tutustua niistä tehtyjen tietokorttien avulla hankkeen sivuilla osoitteessa http://bit.ly/luomuhame.

Marraskuussa 2019 Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan siirtyi luomuun.  Tämä mahdollistaa myös navetan osalta täysipainoisen luomukokeilujen havainnoimisen vuonna 2020.

Lisätietoja:

Outi Vahtila
projektipäällikkö, Luomussa vara parempi -hanke
Hämeen ammattikorkeakoulu
p. 0500-121261
outi.vahtila@hamk.fi,
http://bit.ly/luomuhame

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toteuttaa yhteistyössä LUKEn, ProAgria Etelä-Suomen ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa Luomussa vara parempi – hankkeen (2019-2021). Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014-2020). Hankkeen tavoitteena on edistää hämäläisen luomun tuotantoa, jalostusta ja käyttöä.