Nuoret lähiruokaretkellä – mistä se ruoka oikein tulee?
Hattulalaisnuoret lähiruokaretkellä – emolehmiä, laamoja ja paljon muuta!
Hattulan Parolan yhteiskoulun 7.-luokkalaiset pääsivät kouluvuoden päätteeksi lähiruokaretkelle, jonka aikana vierailtiin kolmella eri tilalla Hattulassa. Retki on osa MTK Hämeen Ruokaviesti -hanketta.
MTK:n kyselystä se idea sitten lähti!
Päivän idea lähti Parolan yhteiskoulun kotitalousopettaja Marja-Leena Ahoselta, joka toivoi, että nuoret pääsevät näkemään mitä lähiruoka käytännössä tarkoittaa ja miten ruoka tänä päivä tuotetaan. Opetuksessaan hän pyrkii nostamaan esiin paikallisia ruoantuottajia ja lähellä tuotettua ruokaa. Marja-Leenan mukaan on tärkeää, että nuoret näkevät mistä ruoka tulee ja ymmärtävät miten tärkeää työtä ruoantuottajat Suomessa tekevät. Harvalla nuorella on enää suoria kontakteja maatalouteen.
Tutustumiskohteina olivat naudanlihatuotantoon erikoistunut Suontaan kartano, Topi Ahtilan perunatila Mervestä ja Metsälammen laama- ja viljatila Pekolasta. Oppilaita retkelle osallistui yhteensä noin 135 seiskaluokkalaista ja tiettävästi päivä oli ensimmäinen laatuaan.
Puolikuu sonni herätti ihastusta
Suontaan Kartanolla koululaiset toivotti tervetulleeksi pian sukupolven vaihdoksen myötä maatalousyrittäjäksi ryhtyvä Ellen Rydbeck. Kauppatieteitä opiskellut ja pääkaupunkiseudulta kotiseudulleen palannut Ellen kertoi olevansa iloinen mahdollisuudesta päästä jatkamaan äitinsä työtä, suomalaisen ruoan parissa, suvun perinteitä kunnioittaen.
Vierailun aikana oppilaat kuulivat tilan historiasta, nykypäivästä ja pääsivät tutustumaan tilan eläimiin. Viime vuonna Suontaan Kartanolla juhlittiin 100-vuotisjuhlia ja vanhimmat rakennukset tilalle on rakennettu jo 1900-luvun alkupuolella. Tilan upeat tiilirakennukset on suunnitellut arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg, joka on suunnitellut myös Hämeenlinnassa sijaitsevan Vanajanlinnan.
Eläimistä Ruustinna-vasikka ja Puolikuu-sonni herättivät oppilaissa ansaittua ihastusta, joskin Puolikuu varmasti myös vähän myös kunnioitusta! Suontaan kartano onkin keskittynyt emolehmätuotantoon ja tilalla kasvatetaan muun muassa Hereford, Charolairs ja Aberdeen-Angus -rotuja. Ensi vuonna tila on siirtymässä kokonaan luomuun.
Paljonko traktori maksaa?
Topi Ahtilan perunatilan tuotteet olivatkin oppilaille jo ennestään tuttuja, käytetäänhän niitä kotitaloustunneilla ruoan valmistuksessa. Nyt oppilaat pääsivät konkreettisesti näkemään, miten ja missä niitä kasvatetaan. Ruoka sai tarinan ja kasvot!
28-vuotias perunanviljelijä Topi Ahtila on toiminut yrittäjänä yhdessä veljensä kanssa nyt noin neljä vuotta. Ahtilan perunatilalla perunan viljelyspinta-alaa on yhteensä noin 20 hehtaaria ja viljelyssä on 5 eri lajiketta. Suosituin lajikkeista on Topi Ahtilan mukaan ehdottomasti Musica-lajike, jota myydään paljon kouluille, muutamiin kauppoihin ja torikauppiaille esimerkiksi Helsinkiin. Lisäksi tilalla viljellään kierron mukaan myös ohraa, kauraa ja vehnää.
Ahtilan tilalla oppilaita kiinnosti, mikä on yrittäjän mielestä parhainta tai vaikeinta maanviljelyksessä ja paljonko traktori maksaa. Vaikeinta maanviljelyssä on Topi Ahtilan mukaan sääolosuhteet. Viime kesä oli liian kuiva ja edellinen taas vastaavasti liian märkä. Työ on kuitenkin nuorelle yrittäjälle mielekästä, ja parhaimmiksi asioiksi hän kokee ehdottomasti itsenäisen työn ja mahdollisuuden tehdä työtä suomalaisen ruoan parissa.
Laamat Julia, Lilli ja Lara Metsälammin tilan vetonauloina
Metsälammin laama- ja viljelytilalla Hattulan Pekolassa oppilaat saivat ensin rautaisannoksen tietoa viljatilan toiminnasta ja lyhyen oppimäärän myös siitä, miten ruokaa voidaan tilan isännän Eero Koveron mukaan tuottaa vastuullisesti. Lopuksi päästiin tutustumaan laamoihin tilan emännän Pia Kekkosen opastuksella.
Pääasiallinen tuotantosuunta tilalla on kasvinviljely; kauraa, ohraa, vehnää ja öljykasveja. Tilan tavoitteena on tuottaa ruokaa turvallisesti ja tehokkaasti, perustaen tekemisen tietoon ja tutkimukseen. Eero Kovero kannustaakin oppilaita ottamaan selvää eri tuotantotavoista, ja miettimään siltä pohjalta myös omia kulutustottumuksia. Asiat eivät ole kovin yksinkertaisia, hän toteaa ja kehottaa oppilaita aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten ruoka tulevaisuudessa Suomessa tuotetaan.
Tilavierailun lopuksi oppilaat pääsivät tutustumaan Metsälammin ehdottomiin vetonauloihin Juliaan, Lilliin ja Laraan, jotka ovat villalaamoja ja tilalla vasatuotannossa. Oppilaita kiinnosti muuan muassa se, voiko laamoilla ratsastaa, paljonko ne painavat ja mitä ne syövät. Tilan emäntä Pia Kekkonen kertoikin, että laamoilla voi toki ratsastaa, ne painavat keskimäärin noin 120 kg ja ne syövät pääasiassa heinää ja karkeita pensaita. Tilan eläimistä kaksi on nyt tiineenä ja tulevat poikaset myydään muille tiloille. Syksyllä ajatuksena on kasvattaa laumaa muutamalla uudella orilla ja naaralla, jotka tuodaan Sveitsistä.
Konkreettista työtä hämäläisen ruoan puolesta
Päivä toteutettiin osana MTK Hämeen ruokaviesti hanketta, yhteistyössä MTK Hattula-Kalvolan yhdistyksen kanssa. Ruokaviesti -hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi alueen ruokajärjestelmä ja lisätä tietoisuutta hämäläisestä ruoantuotannosta. MTK Hämeen ohjelmapäällikkö Päivi Rönni iloitsi siitä, että tilat lähtivät aktiivisesti päivään mukaan. Tämä on konkreettinen esimerkki työstä, jota voidaan hankkeen avulla tehdä hämäläisen ruoantuotannon puolesta.
Tutustumispäivä toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkoa varmasti seuraa. Sekä oppilaat, opettajat ja päivän oppaat olivat päivään tyytyväisiä. Oppilaiden mukaan parasta antia päivässä oli ehdottomasti eläimet, mutta myös tietoa ruoantuotannosta pidettiin tärkeänä. Oli mielenkiintoista päästä näkemään mitä maatilalla tapahtuu, ja jatkossa tulee varmasti mietittyä tarkemmin myös omia kulutustottumuksia, toteavat oppilaat yhteen ääneen ja kirmaavat kohti kesälomaa!
