Yritysryhmässä kehittäen – kokemuksia elintarvikeyritysten tuotekehityksestä 

Yritysryhmän yhteinen kehittämishanke sitoo yritykset kehittämään toimintaansa yhdessä ja yksin. Reilussa vuodessa neljä kanta- ja päijäthämäläistä elintarvikealan yritystä kehittivät omaa toimintaansa laadun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yritykset löysivät itselleen sopivia pakkausmateriaaleja sekä kehittivät uusia tuotteita valikoimiinsa. Tuotekehitysprosessin laajuus ja moniulotteisuus haastaa pienet elintarvikealan yritykset, ja prosessissa oikeiden kumppaneiden löytäminen korostuu.

Tuotekehitys yritysryhmän kehittämistoimenpiteenä

Ruokasektorin kehittämisessä puhutaan paljon lisäarvon tuottamisesta ja uusien tuotteiden jatkuvasta kehittämistarpeesta. Uudet tuotteet ja innovaatiot ovat päivän sanoja menestyvien yritysten toiminnassa. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta pyrkivätkin tuomaan näihin ideoita ja niihin vastauksia yrityksille avuksi. Mutta miksi elintarvikkeiden tuotekehitys on niin vaikeaa ja sitä tehdään vähän?

Kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, johon kuuluvat muutokset ja suunnitelmien jatkuva päivittäminen. Ilokseni sain olla mukana neljän innokkaan elintarvikealan yrityksen kanssa auttamassa uusien tuotteiden, palveluiden ja toiminnan kehittämisessä. Tähän hyödynnettiin yritysryhmän kehittämishanketta, joka uudenlaisena hankemuotona mahdollistaa myös yrityskohtaisen kehittämisen.

Reilun vuoden aikana saatiin valtavasti ajatuksia uusien investointipäätösten tekemiseksi ja yritysstrategioiden kehittämiseksi. Yhteisinä kehittämisteemoina kulkivat laatu ja tuotekehitys elintarviketoiminnassa. Tuotekehitys määriteltiin tässä tuotteiden ja toiminnan kehittämisenä. Yritysten tavoitteena olivat erityisesti uudet tuotteet, tuotantoprosessien sekä pakkausten kehittäminen.

Ideoista käytäntöön

Tuotekehitysprosessin kehittämistyössä havaittiin nopeasti, kuinka laaja aihe tuotekehitys sinällään on, sekä verkostojen ja yhteistyökumppaneiden merkitys. Asiantuntijoilla on yleensä tietty osa-alue, jossa he ovat hyviä, mutta pienyrityksen tulee hallita tuotekehitysprosessi kokonaisuutena, muun työn ohella. Ei olekaan ihme, ettei uusia tuotteita synny kuin sieniä sateella. Ideoita yrityksillä kyllä riittää, mutta idean kehittäminen, testaaminen, skaalaaminen ja valmiin tuotteen valmistaminen kuluttajien tarpeita täyttävänä turvallisena ja lainsäädännön vaatimukset täyttävänä tuotteena on jo eri asia.

Uusien tuotteiden ideointiin löytää ideoita messuilta, kaupoista, alan tapahtumista ja toisilta yrityksiltä. Näitä kaikkia hyödynnettiin kehittämistyössä. Lähtökohtaisesti yrityksillä oli jo alussa idea tai suunta tuotteen tai toiminnan kehittämisestä. Tuotekehityksen lähtökohtana olivat yritysten oma raaka-aineosaaminen sekä tuoteryhmätuntemus. Yritysten asettamat kehittämis- ja budjettitavoitteet sekä hankesuunnitelma toimivat kehittämistyön raamina.

Kuluttajatutkimusten moninaisuus yllätti

Mitä sitten havaitsimme matkan varrella? Pitää olla tuote, jolle on kysyntää. Kaikille oli selvää, että terveelliset marja-, vilja- ja kasvispohjaiset tuotteet ovat nyt ajankohtaisia ja haluttuja elintarvikkeita. Kuluttajatutkimuksista tuotekehityksen eri vaiheissa keskusteltiin, ja tuli selväksi, että tutkimusten tekemisen täytyy olla tarkkaan mietitty. Yrityksen tulee osata määrittää tarkasti, mitä tietoa kuluttajilta halutaan tietää. On eri asia hakea makumieltymystä kolmesta eri vaihtoehdosta kuin löytää uudelle tuotteelle oikea kohderyhmä. Kuluttajatutkimus voi olla alkuvaiheessa myös konseptin selvittämistä, esim. vastaako tuoteidea käyttäjän tarpeisiin. Onneksi tutkimuksia varten on olemassa asiantuntijoita, joita voi hyödyntää, kun näitä vastauksia tarvitaan.

Pakkaamista on pohdittava jo tuotekehityksen alkuvaiheessa

Tuotteen myynti vähittäiskauppaan, ravintolaan tai suoraan kuluttajalle vaikuttavat pakkaustapaan, – kokoon ja itse tuotepakkaukseen. Kohderyhmän ja käyttäjän lisäksi myös pakkausprosessi on ensimmäisiä asioita, joita tulee miettiä jo tuotekehitystä aloitettaessa. Pakkausprosessin haasteet liittyvät pienillä toimijoilla sopivien pakkauslaitteiden tai sopimuspakkaajien löytämiseen. Pakattavan elintarvikkeen luonne asettaa omat lisähaasteensa. Erikoispakkaukset, esimerkiksi pienet pakkauskoot tai kylmäsäilytystä vaativat tuotteet tarvitsevat pakkausprosessilta enemmän suunnittelua ja pakkaustekniikan tuntemusta kuin muilta elintarvikkeilta.

Pakkausta mietittäessä tulee esiin melko varmasti myös erilaiset käytettävissä olevat materiaalivalinnat. Tärkeimpänä nousee esille materiaalin sopivuus kyseiselle tuotteelle sekä pakkausmateriaalien ja pakkausten kierrätettävyys. Yhä tärkeämpää on osata kertoa pakkauksen kierrätettävyydestä esim. kaupalle ja kuluttajalle pakkausmerkinnöillä. Vähittäiskauppasektorin näkökulmasta toimiva myyntieräpakkaus kaupan hyllyllä ja sen helppo hyllytettävyys tukevat tuotteen myyntiä.

Muista myös alan muut yritykset, heidän osaamisensa ja kysy halukkuutta yhteistyöhön

Pienet yritykset voivat helpottaa työtään yhteistyöverkostojen rakentamisella ja/tai alihankintaverkostoilla. Elintarviketuotannossa sopimusvalmistus tai sopimuspakkaaminen ovat yleistymässä. Usein sopimusvalmistajat toimivat kuitenkin isojen yritysten kanssa tai valmistavat kauppojen omia tuotemerkkejä. Tähän välimaastoon on onneksi tullut muutamia toimijoita lähiaikoina. On mielenkiintoista seurata, kuinka ne löytävät paikkansa ja kuinka ne löydetään. Huomasimme yhtenä kehittämisen haasteena sen, kuinka vaikea oli löytää alan palveluntarjoajia. Monesti asiantuntijoita löytyi parhaiten suositusten kautta tai toisilta alan yrityksiltä.

Ehkä parhaiten, ainakin tässä kehittämishankkeessa, yritysten tuotekehitystä tukivat samalla alalla toimivat yritykset. Kun yritysten omat tuotteet ja toiminta toimivat näyttöinä osaamisesta, varmistuttiin palvelun ja osaamisen laadun tasosta. Yritysten välisen yhteistyön toivoisi lisääntyvän ja tuovan mahdollisuuksia molemminpuoliseen kehittymiseen ja kokeiluihin laajemminkin.

 

Artikkeli perustuu Kilpailukykyä laadulla -elintarvikealan yritysryhmähankkeen kokemuksiin, jonka tavoitteena oli tuotteiden jalostusasteen ja pakkausten lisäarvon nostaminen, prosessien toiminnan suunnittelu sekä laadun kehittäminen neljässä kanta- ja päijäthämäläisessä elintarvikeyrityksessä. Hanke liittyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020 ja sen toteuttamiseen haettiin EU:n maaseuturahaston rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta. Hanketta toteutettiin 12.8.2019–31.12.2020. Lisätietoa hankkeesta ja loppuraportti löytyy sivulta hamk.fi/kilpailukykyalaadulla

Kirjoittajana on hankkeen projektipäällikkönä toiminut Sanna Lento. Hänellä on 16 vuoden kokemus elintarvikealan kehittämistyöstä Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä valtakunnallisella tasolla. Hän toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalousosaamisen yksikössä projektipäällikkönä.

 

Pakkauksia PacTech -messuilla 2020. Kuva: Sanna Lento