Suomalainen hamppu matkaa Hausjärveltä maailman ääriin
FoodFarm

Saavun FoodFarmille Hausjärvelle haastelemaan hampusta kesäisenä iltapäivänä. Mietin, miltä hamppupelto näyttää, mutta osoitteeseen saavuttuani hamppupellosta ei näy korttakaan, vaan vastassa on valtava teollisuushalli.

FoodFarm perustettiin viime vuonna myyntiorganisaatioksi suomalaiselle elintarvike- ja öljyhampulle, jolle on laajaa kansallista ja kansainvälistä kysyntää ennen ensimmäisen sadon valmistumistakaan. FoodFarmille hamppua tuottava Trans Farm on tätä ennen kasvattanut hampunsiemeniä viljelemistä varten Suomen ja maailman markkinoille noin kymmenen vuoden ajan, mutta nyt hamppua alettiin viljellä ja markkinoida myös elintarvikkeiden raaka-aineeksi.

FoodFarm ei valmista tuotteita kuluttajamarkkinoille, vaan keskittyy tukkukauppaan ja teollisuusasiakkaisiin, joille myy hampputuotteensa raaka-aineeksi isoissa erissä. Yritys tekee silti myös tuotekehitystä tukemaan hampun monipuolista käyttöä ja meneillään on myös maa- ja metsätalousministeriön 300 000 eurolla tukema kaksi- ja puolivuotinen hanke, jossa tutkitaan hampun prosessoitavuutta.

”Täällä Hämeessä, erityisesti Päijät-Hämeessä, on isoja ja innovatiivisia elintarviketeollisuuden toimijoita ja hampusta valmistetaan jo muun muassa kasvipohjaisia meijerituotteita kuten hampputofua ja juustoja, proteiini- ja kuitulisiä, snacksejä sekä leipomotuotteita”, listaa Foodfarmin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Satu Pura ja jatkaa:

”Siemeniä voi käyttää myös sinällään esimerkiksi smoothieihin: kuoritut siemenet ovat pehmeän pähkinäisen makuisia ja kuorimattomat kuitupitoisia ja hieman kitkerämpiä. Öljy on hieno tuote vaikka kastikkeisiin ja pestoihin ja siitä valmistetaan muun muassa levitteitä.”


Ei mitään nappikauppaa

Elintarvikehampun tuotanto pistettiin FoodFarmilla heti käyntiin isolla vaihteella. Keväällä ensimmäistä satoa rupesi kasvattamaan 150 sopimusviljelijää ja yhteensä peltoalaa on noin 1 500 hehtaaria.

”Viljelijät kiinnostuivat tästä heti isoin joukoin eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet edes mukaan. Kolmen–viiden vuoden aikajänteellä on suunnitelmissa kolminkertaistaa tuotanto. Tämä on kiinnostava vaihtoehto monelle uutta kasvusuuntaa hakevalle maanviljelijälle”, toteaa FoodFarmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

”Monesti Suomessa valitetaan huonoja kasvuolosuhteita ja maaperää, mutta kyllä täällä maanviljely onnistuu ja kannattaa, kun valitsee järkevästi mitä kasvattaa. Ilmasto on täällä hampulle suotuisa etelästä aina Pohjanmaalle saakka, missä osa sopimusviljelytiloistamme sijaitsee.”

Ensin oli kumina

Leppälä on kotoisin maalaistalosta Hausjärveltä ja omat viljelyksensä hän aloitti kuminalla lähes 30 vuotta sitten. Nykyisin hänen yritykselleen Trans Farmille tuottaa kuminaa noin 900 sopimusviljelijää ja tämä suomalainen kumina matkaa maailmalle yli 40 maahan. Trans Farm kattaa noin 25 prosenttia koko maailman kuminamarkkinoista.

”Kuminamarkkina on kylläinen eikä sieltä ollut enää odotettavissa laajennusmahdollisuuksia, joten lähdimme etsimään muita puimurilla kerättäväksi soveltuvia ja samaan myyntiverkostoon sopivia kasveja. Kokeilussa oli muun muassa unikkoa, korianteria, sinappia ja kurkkuyrttiä, kunnes päädyimme öljyhamppuun.”

Hamppu soveltuu Suomen ilmastoon erinomaisesti, sillä ei ole täällä tuholaisia ja se tekee hyvää viljelykierrolle. Syväjuurisena kasvina se myös parantaa maaperää ja komean kaksimetriseksi kasvava, lehtevä kasvi sitoo tehokkaasti hiiltä. Hamppu tuottaa noin 500–1000 kiloa hehtaarilta ja Leppälän mukaan parhaimmillaan hehtaarilta saa 1300 kilogrammaa hampunsiemeniä. Ja ne ravintoarvot sitten:

”Hamppu on superfoodia parhaimmillaan. Se sisältää kaikkia välttämättömiä kahtakymmentä aminohappoa sekä proteiinia hyvin imeytyvässä muodossa. Siinä on terveellisiä omega-3 ja -6 rasvahappoja sekä kuitua, josta ruoansulatus tykkää”, Pura luettelee ominaisuuksia.

Vanhimpia viljelykasvejamme

Hamppu kuulostaa hieman eksoottiselta ja se onkin elintarviketeollisuudessamme laajemmin käytettynä uusi tuote. Tämä on hämäävää, sillä todellisuudessa hamppu on Suomessa yksi vanhimpia viljelykasveja ohran ja tattarin rinnalla. Viljely hiipui sotien jälkeen ja lainsäädäntö Suomessa kuten useissa muissakin maissa kielsi hampunviljelyn vuosikymmeniksi sen päihdekäytön takia.

”Elintarvikehamppu on kuitenkin aivan omansa lajike, eri kuin huumaava hamppu, ja lainsäädäntö meillä ja maailmalla onkin sen suhteen muuttunut”, Leppälä kertoo.

”Keski-Euroopassa esimerkiksi Saksassa ja itäisen Euroopan maissa sekä Australiassa ja Kanadassa elintarvikehampun käytössä ollaan pidemmällä kuin meillä Suomessa. Suomessa aika ei olisi ollut vielä viisi vuotta sitten hampulle kypsä, mutta nyt kasvisproteiinien suosion myötä hampulle on valtava kysyntä niin Suomessa kuin maailmalla.”

Myyntiverkostoa Hämeestä Etelä-Koreaan

Trans Farmin yrittäjien bisnesvaisto on ollut kohdillaan, kun he aloittivat hampunsiementen viljelyttämisen jo kymmenen vuotta sitten. Nyt yritys on etukenossa niin Suomen kuin maailman markkinoita ajatellen.

”Suunnitelmissa oli keskittyä kasvattamaan hamppua suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, mutta vientimarkkinoiden kysyntä yllätti heti alkuunsa. Vientiasiakkuuksia on jo avattu eritoten Keski-Eurooppaan, ja juuri tuli tilaus hamppuöljyerästä Etelä-Koreaan. Viennin osuus volyymistä on tällä hetkellä 30 prosenttia”, kertoo Leppälä ja ohjaa katsomaan hallia, jonne ovat jo saapuneet prosessilinjastot Italiasta ja Tsekeistä.

Tässä 6000 neliön hallissa alkaa syksyn sadon valmistuttua kova kuhina, kun viljelijät tuovat puimansa hampun putsattavaksi, lajiteltavaksi, eri lajikkeiksi prosessoitavaksi ja pakattavaksi. Sen jälkeen hamppu, suomalainen superfood, matkaa Hausjärveltä lähelle ja kauas, niin Hämeeseen kuin aina sinne saakka missä pippuri kasvaa.

Teksti ja kuvat: Irma Capiten, Vauhtikynä.

Pääkuvassa Jyrki Leppälä ja Satu Pura hamppuviljelmillä.

—————–

 

Kesäinen hampuresepti, ole hyvä!

Kesän freesein salaatti tuo lautaselle tuulahduksen Lähi-Idästä