Ei mikään auringonlaskun ala
Pursilan tila

Marja Oesch, 25-vuotias maanviljelijä, työskentelee kotitilallaan Hausjärvellä. Hän innostui jatkamaan vanhempiensa jalanjäljissä, kun sai tehdä jalanjäljistä omansanäköiset: Marja aloitti tilalla regenaratiivisen eli uudistavan viljelyn.

 

Hausjärvellä peltomaisemien ympäröimä tie vie Pursilan tilan aurinkoiseen maanviljelyspihapiiriin. Vastassa ovat tilan omistaja Marja Oesch ja navettakissa Tuisku. Tervehtimässä käyvät myös Marjan vanhemmat Hilkka ja Eero Oesch, joista tuli tänä keväänä eläkeläisiä sukupolvenvaihdoksen myötä. He asuvat kuitenkin yhä tilalla ja auttavat tytärtään sesonkiaikaan.

”Isäni on maalaistalosta kotoisin ja tehnyt ikänsä alan töitä. Äidilläni on metsäalan koulutus ja hän työskenteli metsätyönjohtajana. Minä olen syntynyt ja elänyt aina tällä tilalla, jonka vanhempani ostivat vuonna 1985”, Marja kertoo ja jatkaa:

”Kun tila ostettiin, navetta oli täynnä sonneja. Niitä oli 150. Kasvatimme lihakarjaa vuoteen 2013, kunnes eläimistä luovuttiin ja siirryttiin viljanviljelyyn. Muutos tehtiin, kun oli aika päättää, investoidako uuteen navettaan. Vaa’assa painoi myös lihakarjan työläys, siinä kun on kiinni aamusta iltaan ihan joka päivä.”

Isoja muutoksia on ehditty kokea lisääkin sitten vuoden 2013: tilaa pyörittää Marja ja reilun 100 hehtaarin peltoalalla on alettu hyödyntää uudistavan viljelyn oppeja.

150 sonnia vaihtui kuudeksi maisemalehmäksi  

Marja mietti pitkään, ruvetako maanviljelijäyrittäjäksi. Teininä toiveena oli muuttaa pois kotikunnasta ja ihan muihin töihin, mutta sittemmin Marja suoritti maatalousyrittäjän tutkinnon ja teki kotikonnuilla töitä maatalouslomittajana.

”Olen pienestä pitäen tykännyt puljata eläinten kanssa ja siksi teen yhä silloin tällöin maatalouslomittajan töitä. Minulla on myös muutama maisemalehmä ilokseni, sekä myös peltojen iloksi: laiduntavat eläimet pitävät omalta osaltaan yllä luonnon monimuotoisuutta houkuttaen esimerkiksi hyönteisiä.”

Ratkaiseva askel päätöksessä ryhtyä maanviljelijäksi kotitilalle oli pääsy mukaan Carbon Action -pilottitilojen joukkoon ja siirtyminen uudistavaan viljelyyn. Viljelyn kestävyyden kehittäminen ja ympäristöystävällisyyden parantaminen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemisen ja luonnon biodiversiteetin teemat olivat kiinnostaneet Marjaa jo pitkään ja hän tiedosti oman kotitilansa viljelykierron kevätviljoineen olevan liian yksipuolinen.

 

Carbon Action – uudistavaa viljelyä  

Vuonna 2018 Marja huomasi, että Ilkka Herlinin perustama BSAG-säätiö yhteistyökumppaneinaan muun muassa ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos haki pilottitiloja Carbon Action -tutkimukseen ja -koulutukseen.

”Innostuin heti ja hain mukaan. Meitä on ympäri Suomea yhteensä yli sata peltotilaa, jotka ovat keskittyneet useisiin eri tapoihin toteuttaa uudistavaa viljelyä. Toisilla koepelloilla seurataan esimerkiksi kierrätysravinteiden ja maanparannusaineiden käyttöä, minä hakeuduin alus-ja kerääjäkasvien seurantaryhmään. Se tuntui kiinnostavalta ja matalakynnyksiseltä ja siihen oli helppo sitoutua investoimatta esimerkiksi uusiin maatalouskoneisiin.”

Carbon Actionin idea tiivistettynä on käyttää viljelymenetelmiä, joiden avulla saadaan hiiltä sitoutumaan peltomaahan – myös maaperän syviin kerroksiin, mikä tekee hiilen varastoimisesta tehokkaampaa ja kestävämpää. Viljelytavat lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta.

Hiilen sitoutuminen maahan hillitsee ilmastonmuutoksen etenemistä ja sillä on myös suoraa käytännön hyötyä viljelijälleen: se parantaa maan multavuutta ja auttaa pitämään peltoja hedelmällisessä kunnossa myös jälkipolville. Tämä kaikki vie aikaa eikä ole mikään pikavippikortti. Pursilan tila kuten muutkin Carbon Action -seurannan tilat ovat sitoutuneet tutkimushankkeeseen viideksi vuodeksi.

 

Pelloille mallia luonnosta

Mitä monipuolisempi viljelykierto, sitä parempi hiilensidonnan sekä tauti- ja rikkakannantorjunnan näkökulmasta. Marja pohtii peltojensa olevan yhä liian kevätviljavoittoisia. Siirtymä vie oman aikansa ja suunnitelmissa on muuttaa viljelykiertoa lisää ottamalla valikoimaan öljyhamppua ja muita erikoiskasveja.

Nyt pelloille on kylvetty uutena muun muassa härkäpapua ja viherlannoitusnurmea. Suuri muutos on aluskasvillisuuden lisääminen viljelyyn. Pursilan tilalla aluskasvien vaikutusta maaperän hiilensitovuuteen ja satoon seurataan kahdella puolentoista hehtaarin koelohkolla. Toinen lohko on aluskasviton ”vanhaan malliin” ja koelohko on aluskasvillinen Carbon Action -lohko.

Koelohkolle on kevätviljojen yhteydessä kylvetty mahdollisimman monipuolinen aluskasviseos, noin viittätoista eri nurmikasvia kuten heiniä, apiloita, sikuria ja kuminaa. Ideana on kylvää montaa eri lajia, jotta riippumatta olosuhteista joku aina kasvaa. Eri aluskasveilla on myös erilainen kasvusto ja juuristot – esimerkiksi sikuri kasvattaa paksua paalujuurta, joka kuohkeuttaa maata.

”Aluskasvina kasvaneet kasvit jätetään sadonkorjuun jälkeen pellolle talven yli. Näin ne sitovat itseensä ravinteita ja estävät peltomaan eroosiota. Pelto pysyy vihreänä pitkälle syksyyn ja osa seoksessa talvehtineista lajeista aloittaa yhteyttämisen sekä samalla hiilen sidonnan jo aikaisin keväällä.”

Aluskasvivalikoimalla on vieläkin laajempia, ekologiset lokerot huomioivia monimuotoisuuden tavoitteita:

”Osasta niistä, esimerkiksi kuminasta ja hunajakukasta, maaperän pieneliöstö tykkää paljon. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että maaperässä elävillä madoilla, bakteereilla ja sienijuurilla on hyvät olot: mitä monipuolisempi kasvusto, sitä monipuolisempi elämä myös maan alla ja sitä parempi myös sato. Eihän luonnossakaan missään kasva vain yhtä kasvilajia, vaan esimerkiksi pientareilla on monenlaista kukkaa, ja tämä ajatus kannattaa kopioida myös pelloille.”

Seurantalohkot ovat jo tuottaneet tuloksia

Pursila on mukana tarkemmassa tutkimusryhmässä 30 muun tilan kanssa. Näiltä tiloilta on otettu metristä asti maanäytteitä ja pelloille on asetettu antureita reaaliaikaista seurantaa varten. Kahdessa vuodessa vertailevat lohkotutkimukset ovat jo osoittaneet tuloksia. Hiilen varastoitumista maaperään on vielä liian aikaista arvioida, mutta hyviä maanpäällisiä vaikutuksia on jo havaittu. Aluskasvusto on esimerkiksi antanut pelivaraa kosteusvaihteluiden haittojen minimoimiseksi.

”Keväällä oli mielenkiintoista seurata, miten nopeasti pelto kuivui koelohkon alueelta vihreän massan käyttäessä ja haihduttaessa kosteutta. Anturit osoittivat noin kuuden prosentin kosteuseron. Tämä on tietysti hyvä asia ja pääsee nopeammin kylvötoimiin. Toisaalta kesän kuivaan aikaan aluskasvillisuus auttaa pitämään kosteutta maassa. Vaikuttaa tosi lupaavalta.”

Kun aluskasvusto kilpailee ravinteista ja kosteudesta, se saattaa pienentää satoa ensimmäisten vuosien ajan, mutta Marjan mukaan ei merkittävästi: keskimäärin noin 200 kiloa yhteensä 4–5 tonnilta viljahehtaarilta viljaa.

”Ja viiden, kuuden vuoden kuluttua aluskasvusto ja hiilensidonta on parantanut multavuutta jo niin merkittävästi, että tappio häviää maaperän parannuttua.”

 

Työtä, jolla on omaa peltoa isompi merkitys

Marjalle on tärkeää olla mukana osana isompaa kokonaisuutta ja tehdä työtä, jolla voi vaikuttaa omaan ja koko maapallon tulevaisuuteen.

”BSAG on tehnyt hienoa, osallistavaa yhteistyötä maanviljelijöiden ja tutkijoiden kanssa Suomessa jo vuosikausia. Carbon Actionissa on lisäksi taustalla alun perin ranskalaisten vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa tekemä aloite, jonka laskelmien mukaan jos saataisiin kaikki EU:n sisällä olevat pellot sitomaan neljä promillea hiiltä vuodessa, se käytännössä kompensoisi koko EU:n liikenteen päästöt. Pelloissa on siis todella iso hiilensidontapotentiaali. Ongelmana on, että tällä hetkellä maailmalla ja Suomessa pellot eivät keskimäärin sido hiiltä lainkaan vaan päinvastoin luovuttavat sitä ilmakehään.”

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään. Hieman uudempana teemana on alettu keskustella lisääntyvässä määrin luonnon monimuotoisuudesta.

”Nämähän kytkeytyvät yhteen. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin jotenkin konkreettisempi asia ja me viljelijätkin voimme tehdä toimillamme paljon käytännön tekoja sen eteen ja vaikutukset näkyvät myös suoraan sadossamme. Sillä on merkitystä, miten kukin metsiään ja maitaan hoitaa. Maanviljelys ei ole lainkaan auringonlaskun ala, vaan meillä maanviljelijöillä on mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä.”

 

———————-

Carbon Action

 

Carbon Action on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kokoama ja Sitran käynnistysrahoituksella vuonna 2017 aloitettu pilotti, jonka tutkimusyhteistyöstä vastaa Ilmatieteen laitos. BSAG vastaa kokonaisuudesta sekä yritys- ja viljelijäyhteistyöstä. Kaksivuotisen käynnistysrahoituksen aikana Carbon Action -pilotista on kasvanut yhteistyöalusta, jossa on useita hankkeita, rahoittajia, viljelijöitä, neuvojia, tutkijoita ja yrityksiä.

Viljelijöiden, tutkijoiden ja ruokaketjun toimijoiden yhteistyössä on syntynyt maksuton ja kaikille avoin e-kurssi, jossa voi opiskella uudistavaa viljelyä: https://www.uudistavaviljely.fi/

Lue lisää: https://carbonaction.org/fi/etusivu/

 

Teksti ja kuvat: Irma Capiten, Vauhtikynä.