Lihamaailman samppanjaa Lopelta
Kalliomäen maatila

Kalliomäen maatilan yrittäjät Salla ja Ville Niemi ovat sisaruksia ja he ovat ihan uuden äärellä. Heidän uudessa kylmäpihatossaan kirmaavat ensimmäiset Wangus-vasikat. Wangus-karjan lihasta haetaan lisäarvoa tilan lihantuotantoon.

Suomen pystykorvauros Kyösti ilmoittaa vieraan saapuneen seesteisen rauhalliselle Kalliomäen maatilalle Lopen Vojakkalan kylällä. Olen menossa tapaamaan tilan nuoria ja motivoituneita yrittäjiä, sisaruksia Salla ja Ville Niemeä.  Nuoresta iästään huolimatta sisaruksilla on yrittäjäuraa takana jo lähes 10 vuotta.  Heidän maatalousyrittäjyys alkoi vuonna 2014 sukupolvenvaihdoksen myötä.

Suomen pystykorvauros Kyösti

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Kalliomäen maatilalla jatkettiin maidontuotannon parissa, kuten edellisten yrittäjien eli sisarusten vanhempien aikana. Aamu- ja iltalypsyjen välissä Salla opiskeli itsensä agrologiksi Mustialassa, samassa paikassa, mistä myös isoveli Ville oli valmistunut muutamia vuosia aikaisemmin. ”Sillä erotuksella, että minä en ehtinyt osallistumaan yksiinkään ratkiriemukkaisiin opiskelijoiden iltamiin, toisin kun Ville”, naurahtaa Salla, 30v.

Lypsylehmät vaihtuivat eksoottiseen lihakarjarotuun

Nyt olemme Kyösti-koiran kanssa jo vanhoja tuttuja ja lähdemme Villen ja Sallan kanssa katsomaan eläimiä siistille kylmäpihatolle. Tilalla on luovuttu maidontuotannosta viime vuonna eli 2021, mutta nautoja löytyy yhä edelleen tilalta. Viime keväänä Kalliomäen laitumille saapui noin 30:n siemennysikäisen angus-hiehon lauma laiduntamaan. Aberdeen- Angus on Skotlannista lähtöisin oleva keskikokoinen lihakarjarotu, jota on arvostettu lihan laadun ja marmorisoitumisen takia.

Kylmäpihatolla tapaan myös tilan erikoisuudet, wagyu-sonnit. Harjaantumaton silmäni ei juurikaan erottaisi wagyuita naapurikarsinan anguksesta, mustia eläimiä kummatkin ja neljä jalkaa. Wagyu-lihakarjarotu on peräisin Japanista ja japanilaiset ovat luoneet wagyusta loistavan maailmankuulut brändin, Kobe-naudan. Bränditarinan mukaan Koben saarelta tulevan wagyu-lihan mureus ja maku ovat peräisin vapaasta oluttarjoilusta, päivittäisestä harjaamisesta sekä haikurunojen sekä klassisen musiikin kuuntelemisesta. Kalliomäen tilan pihatolla en kuitenkaan kuule klassista musiikkia, vaan eläinten tyytyväistä säilörehun rouskutusta, jota tilan isäntä Ville, 37v, on juuri ajanut ruokintapöydälle. Lopella nämä waguy- rodun edustajat ovat asustaneet nyt 3 vuoden ajan, pienestä sonnipojasta alkaen ja ne ovat ylpeitä tämän keväisiä ”isiä” eli niiden ensimmäiset jälkeläiset ovat syntyneet viime kuukausien aikana.

Tilan isäntä Ville, pihavahti Kyösti ja Wagyu-sonnit

Harvinainen Wanguksia kasvattava tila Suomessa

Anguksen ja wagyun risteytystä kutsutaan maailmalla yleisesti wangukseksi. Sallan ja Villen tila on yksi harvoista wangus-tiloista Suomessa. ”Me kumpikin olimme omissa ajatuksissamme pyöritelleet ajatusta tällaisesta risteytyskarjasta ja kun lypsylehmistä luopumisesta alettiin puhumaan ja miettimään mitä tehtäisiin sen jälkeen, oli mukava huomata olevamme heti samoilla linjoilla”, tuumaavat Salla ja Ville.

Puhtaan wagyu- karjan ostaminen maailmalta olisi ollut turhan arvokas investointi ja jalostamalla sellaisen hankkiminen olisi ollut turhan hidas tie. Kaiken lisäksi rodun Japanin ulkopuolinen geenipopulaatio on hieman suppea, siksi Niemen sisarukset päättivät keskittyä wangus-karjan kasvattamiseen.

Wanguksessa yhdistyy kummankin suunnilleen samankokoisen rodun hyvät ominaisuudet, varsinkin lihan osalta. Angus-liha on jo itsessään maukasta sekä marmoroituvaa ja wagyu tuo siihen vielä mm. rasvaa lisää. ”Tämän yhdistelmän pitäisi olla makuominaisuuksiltaan hyvin suomalaiseen makuun sopiva. Wagyu-liha sisältää myös normaalia enemmän omega-3 ja -6 -rasvahappoja, joten lihassa on myös terveysvaikutuksia”, kertoo Salla. Hän mainitsee joskus maistaneensa wagyu- pihviä ja kuinka sitä oli vaikea uskoa naudan lihaksi, koska sulamisaste on niin alhainen ja liha suorastaan suli suussa.

Ensimmäiset Wangus-vasikat siis syntyivät tänä keväänä ja parin vuoden päästä Niemen sisarukset pääsevät tuomaan markkinoille tätä lihamaailman shamppanjaksi verrattavaa laatulihaa.  Kuluttajien laatutietoisuus ruoan suhteen on kasvanut ja Niemen sisarukset haluavat tuoda myös kotimaisen vaihtoehdon erikoislihojen joukkoon. Vielä lihanmyynti ei ole ajankohtaista, mutta mahdollisimman paljon myynnistä tietenkin tullaan tekemään itse ennakkotilausten ja ehkä mahdollisesti verkkokaupan kautta.

Kalliomäen maatilalla tämän kevään poikimiset sujuivat mallikkaasti. Kaikki poikineet emot olivat ensikertalaisia, mutta siitä huolimatta vasikat saatiin maailmaan helposti ja emot hoitivat myös vasikkansa todella hyvin. Ville tuumasi poikimisten onneksi osuneen pääsääntöisesti päiväaikaan, vaikka he Sallan kanssa tarkistavat poikima-aikaan pari kertaa yössä valvontakamerasta näkyykö poikimisia pihatossa. Salla asuu 15 minuutin matkan päässä Lopen keskustassa, mutta poikima-aikaan hänkin välillä yöpyy tilalla ja muutamia kertoja sisarukset olivat myös yöllä poikivalle eläimelle henkisenä tukena mukana poikimisessa.

Tilan emäntä Salla ja muutaman viikon ikäiset vasikat

Tilalla keskitytään määrän sijasta laadukkaaseen lihantuotantoon

Liha- ja emokarjan laidunten ja säilörehun lisäksi Kalliomäessä viljellään myös mallasohraa, kauraa, hernettä, ruisvehnää, kuminaa ja valkosipulia. Keväällä peltojen kuivuttua ja nurmen lähdettyä kasvuun emot pääsevät vasikoiden kanssa laiduntamaan koko kesäksi. Kesäkuussa lehmien joukkoon päästetään myös sonni varmistamaan ensi kevään poikimiset. Poikimiset ajoitetaan alkamaan maaliskuun alusta isompien pakkaskausien mentyä jo ohi.

Ville ja Salla kertovat työn luonteen muuttuneen jonkin verran siirryttäessä lypsykarjasta emoihin sekä lihan tuotantoon. Talvella, poikima-ajan ulkopuolella, Salla ei käy välttämättä tilalla ihan päivittäin, vaan hoitaa hieromalla loppilaisten kipeytyneitä lihaksia omassa hierontapisteessään kirkonkylällä. Vaikka Ville on päävastuussa eläinten ruokinnasta, kuivittamisesta ja lannankolaamisesta talvellakin niin hänkin on aloittanut työskentelyn kasvintuotannon asiantuntijana tilan ulkopuolella. ”Onneksi työ tehdään pitkälti etänä omalta kotitoimistolta niin pystyn sen sovittamaan tilan töiden kanssa näin talvikaudella”, sanoo Ville. Kasvukaudella kumpikin sisaruksista työskentelee tilalla päätoimisesti.

Tulevaisuuden tavoitteena Niemillä on kasvattaa tuotantoa laajemmaksi kannattavin perustein. Emojen määrää lisätään tänä keväänä maltillisesti ja jatkossakin halutaan keskittyä enemmän laatuun kuin määrään. Kallionmäen maatilan Wangus- erikoislihalle sisarukset näkevät valoisat tulevaisuuden näkyvät, koska 150 kilometrin säteellä tilasta on useampikin isompi kaupunki.

Tilan emot ovat rodultaan Anguksia

Kalliomäen tilan kuulumisia voit seurata tilan omilta facebook sekä instagram sivuilta @kalliomäen maatila

Teksti ja kuvat: Outi Kyöstilä